matkalla

matkalla

keskiviikko 7. lokakuuta 2015

Sain kysymyksiä Mäntylästä .Kiitos sinulle ystäväni.
1. Runoa vai proosaa ?
Proosaa (juuri nyt Mazzarellan Aurinkokissan vuosi)
2. Kesä vai talvi ?
Kesä .En tykkää enää kylmästä,mutta kestän sen villasukilla ja teemukin voimalla.
3. Aamu vai ilta ?
Ilta.Ilta on vielä nuori sanoi isäni kun kello lähenteli 23...
4. Onko lasisi puoliksi täynnä vai puoliksi tyhjä?
Puoliksi täynnä kylmää raikasta vettä
5. Kukkia vai kynttilöitä ?
Kynttilöitä aina ja joka päivä keittiön pöydällä palamassa
6. Aurinko vai takkatuli ?
Aurinko .Aurinkolasit.Kimaltava meri.
7. Työ vai vapaa-aika ?
Vapaa-aika josta nautin hyvän työpäivän jälkeen
8. Punainen vai valkoinen ?
Valkoinen ruusu
9. Eniten harmittaa ?
Purkka,jonka unohdin  housuntaskuun...
10. Parasta elämässä ?
Tämä kaikki tässä ympärilläni ja lähelläni,sydämessäni
11. Suurin toiveesi?
Huomennakin on hyvä päivä

maanantai 21. syyskuuta 2015

Askeleet pysähtyvät ja kulkevat.Kadut ovat vuorotellen auringon hohtavat välillä sateen piiskaamat.
On ollut syksy ,joka on ollut kuin elämän vuoristorataa.Nautin  pysähtymisestä jolloin kuuntelen tuulta ja tunnustelen ilmaa ympärilläni.Ei ole mitään hätää vaikkei ole helppoakaan.Toivon ettei sinullakaan.

tiistai 8. syyskuuta 2015

Syyskuu.
Askel kauemmaksi kesästä.
Mennyttä kesää on jo nyt suloista muistella.

tiistai 25. elokuuta 2015

Olen valon kerääjä .Odotan jo tummia iltoja ja sytytin eilen illalla ensimmäisen kerran pihapöydälle kynttilälyhdyn.Epäloogista rakastaa valoa ja rakastaa hämärää.Mutta kumpaakin tarvitsee.Eikö vaan?

sunnuntai 23. elokuuta 2015

Kuva asuntomessuilta jossa olin  ystävän kanssa kesällä 2015.Ystävyytemme on 45-vuotias nuori.

sunnuntai 9. elokuuta 2015

"Happiness
is when 
what you think,
what you say,
and what
you do are
in harmony."
Matatma Gandhi

maanantai 27. heinäkuuta 2015

"Linn haluaa tulla nuorallatanssijaksi.Hänen pahin pulmansa on ,pitääkö hänen asua sirkuksessa oppiaikana.
En näe hänen silmissään mitään surua,että hänen siinä tapauksessa täytyy jättää minut.Häntä huolestuttaa matkatavara,mitä vaatteita ja kirjoja hän ottaisi mukaan kotoa.Aavistan hänen etäisessä katseessaan,niin tunteettomassa kun äidin hylkääminen on kysymyksessä ,tulevat päivät-ehkä muutaman vuoden kuluttua.Ja olen kiitollinen,koska nopeana välähdyksenä näen mikä minulla kerran on edessä.Ero,jossa minä olen itkevä osapuoli.Hänen mielensä on jo kaukana teillä,joille en saa seurata häntä."
Liv Ullmann Muutos