matkalla

matkalla

torstai 26. maaliskuuta 2015

"Olen unohtanut kirjoittaa ,että viime sunnuntaina näin ensimmäisen perhosen ja se oli kellanruskea.Istui asfaltilla ja näytti olevan kylmissään ja koska minulla oli kukkanen napinlävessä,annoin sen asettua sille ja sitten se kulki mukanani koko bulevardin matkan.Tänään näin toisen, kellanvalkoisen.Se lensi korkealle"
Tove Janssonin Kirjeitä
Kevät kulkee ilosta suruun kuin vuoristorata.Enkä pidä enää (kuten nuorena) vuoristoradasta ja sen kyydissä olosta  ollenkaan.Mietin tätä kaikkea mitä jokapäivän elämäksi kutsutaan ja huomaan  pienuuteni.Ajatukset ovat  kovin levällään ja  yritän saada ne nippuun sieväksi solmittuina.Välillä se onnistuu paremmin välillä ei ollenkaan.Ja niitä  nippuja on pitkin laukuani pieninä muistikirjoihin kirjattuina mietteinä.Eikä jatkuva keskeneräisyyteni  toisaalta haittaa lainkaan. Se antaa tilaa ja ilmaa hengittää.Joskus luulin että osaan jo paljon nyt huomaan että opettelua on kokoajan lisää.Olen edelleen se laituri ,johon perhe saapuu lähdöissään ja tuloissaan.Ja hetkittäin huomaan en kaipaakaan muuta.Saan olla se  ,joka ottaa ketjut vastaan ja päästää ne menemään.En kysele kysymysten ilosta tai täyttääkseni hiljaisuutta, annan nuorilleni tilaa.On aikaa odottaa ,toisin kuin ennen, vastauksia ,joita en olisi osannut edes kysyä. Se on parhainta.Kädessäni- kuten ennenkin-  on hänen kätensä.Tänään.Huomenna.

Toivon sinulle ,joka tämän luit, kaikkea hyvää juuri nyt.Voi hyvin.

torstai 19. maaliskuuta 2015




Tässä keväässä on ollut ihmeellistä se että se kuljettaa minua päivästä seuraavaan kaikissa kiireissäkin levollisena.
En ole varmaan koskaan aikaisemmin nähnyt taivasta sellaisissa väreissä kuin tänä keväänä.Tai sitten en ole ehtinyt sitä katselemaan.Nauroimme toisen tyttären kanssa tänään soppakulhojen ääressä Hietaniemen torin Soppakeittiössä -selvisimme talvesta kesän kynnykselle!Torilla olivat jo ensimmäiset kirpputori myyjät kippoineen ja kampsuineen.
Hän kertoi nähneensä kolmen joutsenen uivan kotirannassaan.Minä katselin kotiintullessani ensimmäistä joutsenparia lentämässä lähirantaan.Haluan muistaa aina miltä tuntuu hymyillä vilkuttamisen jälkeen vielä itsekseen.

sunnuntai 15. maaliskuuta 2015

Olen istunut kottikärryissä (pimeässä illalla:))
Olen juonut kaakaota kahvilla pihatuolissa viltin alla
Olen saanut punaiset posket auringosta
Olen ajanut ilman käsiä fillarilla alamäkeä alas
Olen syönyt jäätelöä ennen lounasta(aikuiset saa tehdä niin)
Olen rapsutellut pihaa ja löytänyt ensimmäisen leppäkertun
Olen jutellut lapsieni kanssa ja huomannut säteilyn joka on kirkkaampi kuin kevätaurinko
Olen  pitänyt onnentunnetta kädelläni kuin perhosta.
Taidan jatkaa samalla tavalla kohti huhtikuuta.

perjantai 6. maaliskuuta 2015

"Äiti oli tyyni ja onnellinen.Hän unelmoi porkkanoista,retiiseistä ja perunoista,miten ne pyöristyivät ja kasvoivat lämmössä.Hän näki vihreiden lehtien puhkeavan,niistä tuli meheviä ja voimakkaita,hän näki varsien huojuvan tuulessa sinistä merta vasten raskaina tomaattien,herneiden ja papujen painosta.Niistä perhe saisi syötävää.Kaikki tämä olisi tosin vasta ensi kesän onnea,mutta se ei merkinnyt mitään.Äidillä oli jotain mistä uneksia.Ja hänen kaikkein salaisin unelmansa oli omenapuu."
Tove Jansson "Muumipappa ja meri"

Tänään meri oli taas jo sininen.Ja sydämeni levollisen onnellinen.

tiistai 3. maaliskuuta 2015

On ihmeellistä ja odottamatonta joka kerran kun oivaltaa jotain mitä ei ole ennen oivaltanut tai ymmärtänyt.Tänään sain hetken kiinni hetkestä jolloin ymmärsin että osaan antaa hiljaisuuden enkä täytä sitä sanoilla ,jotka ovat kuulijalleen sellaisia ettei hän niitä pysty ymmärtämään tai jotka vaativat nyt liikaa häneltä.Muutamassa hetkessä oli koko elämä kirjonsa kanssa.Riitti että tiesin ja se että hän tunsi että tiedän ja silitin hänen ajatustaan lempeästi.