matkalla

matkalla

perjantai 13. helmikuuta 2015

"Valoon,valossa jo ennen kirkkauden tulvaa lentäkööt luoksesi unelmat, toivon enteet ja enkelit raskaiden öiden ovista. Lukitut aamut auetkoot vastoin tottumusta ja lupaa kysymättä. Leiskukoon ympärilläsi ilo!" Pia Perkiö
Hän muisti minua tällä runolla ja kauniilla kortilla tänään.Halusin jakaa sen myös sinulle.Ole hyvä.

7 kommenttia:

  1. "Kun meitä riisutaan,/ käyvät unelmamme/ yhä pienemmiksi.

    Jos vielä kerran voisi/ nähdä lapsen silmät,/ kuulla kyyhkyjen kujertavan, / silitelä sinivuokkoa.

    Kun aikamme hiipuu/ seitinohuiksi säikeiksi,/ jäävät jäljelle vain unelmat.

    Kunpa vielä kerran saisi/ tuntea meren ja metsän tuoksun,/ antaa auringon hyväillä poskia,/ päästää tuulen pujahtamaan/ kauluksen raosta.

    Ja kuin saduissa,/ tapahtuu jotakin merkillistä - / nuo pienenpienet unelmat/ muuttuvat isoiksi ihmeiksi, / eikä niitä ryöstä meiltä kukaan."

    - Sinikka Svärd -
    Kerron sinulle Unelmista



    VastaaPoista
  2. Nämä toiveeni, kauniiksi väritetyt. Niiden kanssa iltaisin leikin, kauniisti niille puhelen. Kerron niille, että kunhan tarpeeksi vahvoja ovat, saavat nousta siivilleen. Lupaan tukea ja vankkana jalustana seistä. Nämä toiveeni, unelmien muotoiset, niiden kanssa kuljen. Niiden kanssa kohti taivaita kurkotan. Katja :)

    VastaaPoista
  3. Oi miten kaunis, lukitut aamut auetkoot... Kiitos kun jaoit. Halaus, tänäänkin.

    VastaaPoista