"Äiti nyökkäsi ja kömpi jaloilleen.Meri oli nyt sinipunainen ja sen rajassa pehmeää tummuutta.Äkkiä hänestä tuntui ,että todellisuus oli liukunut jonnekin sivuun.Kaikki oli unta ,kaiken yllä oli ihmeellinen valaistus.-Kaunista ,äiti sanoi itsekseen.Kaunista ja omituista.Nyt kun ehtii miettiä ja tunnustella,tämä kaikki näyttää aika merkilliseltä.Mutta mahtaako pappa suuttua ,jos minä otan veneessä pienet torkut?"
Tove Jansson "Muumipappa ja meri"
Hyvää uutta vuotta sinulle.Haaveillesi siivet ja niille onnea matkaan.
matkalla

keskiviikko 31. joulukuuta 2014
tiistai 30. joulukuuta 2014
Aamusta asti askelia sinne ja tänne kuulostelua niin miehestä kuin kotona olevista (tällä hetkellä vain) kahdesta nuorestani (olen kaiketi lomalla myös äitinäolosta huomaan).Lumi on kietonut talomme vaippaansa ja pihalla tuoksuttelin sitä kun uskaltauduin hetkeksi petivaatteita kopistelemaan.Minusta tuntuu kuin olisin matkoilla kotona.Niin eri on valo ja tuoksu kuin tavallisesti.En malttaisi odottaa huomista iltaa ja yötä jolloin voin kiepauttaa tämän vuoden kauas muistoihin.Ajatuskin alkavasta vuodesta on raikas ja mieluinen.Se on suloista pitkästä aikaa.
sunnuntai 28. joulukuuta 2014
Aikaa ei voi mitata.Mutta tässä hetkessä on kaikki.Loma.Hetki jolloin tee on lämmintä ja hetki kun se viilenee ja lämmitän uuden kannullisen itselleni.Uuden päivän alkava kajo.Pakkasen viilentämä päivänlehti, jossa on lumentuoksu.Pieni suunnitelma päivään ja aikaa jota olin odottanut vaikka nautinkin siitä että sitä oli arjessa vähän.Vilkutukset jo aikaisin matkoille lähteneille.Minua tarvitaan odottamaan.Ja olemaan tässä.
lauantai 27. joulukuuta 2014
Yöllä oivalsin vihdoinkin mitä sukupolvienketju tarkoittaa kohdallani.
Olen antanut lapsilleni saman ilon aamusta kuin itse sain mummiltani hipsiessäni mummolassa hänen viereensä uudessa aamussa.Ketju on iloa olemassa olosta. Kiitollisuus menneestä ja koetusta.Ilo tulevasta.Vahvuus jättää rauhassa menneet taakseen.
Pysähtymistä askelten juostessa.Tässäkin hetkessä aikaa on riittävästi.Riittävä.Voi miten kaunis se on sanana.Riität ,riitän ja aurinko paistaa varjoja keittiön seinälle kuin kesällä.
Olen antanut lapsilleni saman ilon aamusta kuin itse sain mummiltani hipsiessäni mummolassa hänen viereensä uudessa aamussa.Ketju on iloa olemassa olosta. Kiitollisuus menneestä ja koetusta.Ilo tulevasta.Vahvuus jättää rauhassa menneet taakseen.
Pysähtymistä askelten juostessa.Tässäkin hetkessä aikaa on riittävästi.Riittävä.Voi miten kaunis se on sanana.Riität ,riitän ja aurinko paistaa varjoja keittiön seinälle kuin kesällä.
perjantai 26. joulukuuta 2014
Haluan kulkea kevyin kantamuksin.Kuitenkin mukanani kaikki mitä tarvitsen Maija Paavilaista mukaillen.
On aika antaa lentää taivaan tuuliin menneiden ja toivottaa tervetulleeksi pian alkava uusi vuosi.
Ehkäpä terve itsekkyys on myös hellyyttä muitakin kuin itseään kohtaan.Ajattelin että voisin jo olla myös muutakin kuin mamma.Meri on täällä tyyni.Minäkin.
On aika antaa lentää taivaan tuuliin menneiden ja toivottaa tervetulleeksi pian alkava uusi vuosi.
Ehkäpä terve itsekkyys on myös hellyyttä muitakin kuin itseään kohtaan.Ajattelin että voisin jo olla myös muutakin kuin mamma.Meri on täällä tyyni.Minäkin.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)