Olen nähnyt unta kesästä nyt viikon ajan.Tänä aamuna heräsin lumisateen hiljaiseen taukoamattomaan leijailuun ikkunan takana.Täällä nukutaan ja herätään kuka milloinkin.Meillä ei ole mitää "rotia" elämässä ja aikatauluissa (kuka niitä ihan oikeasti lomalla tarvitseekaan meinasin tokaista) Mietti  mies  tätä lomaa jossa aamiaistakin syödään kello kaksi päivällä.Oliko viime vuosi  kaikkineen niin raskas ettei ole muuta mahdollisuutta kuin rakentaa kaikki uudelleen tähän ympärille?Ja onhan lupa olla vain olla ja harrastaa haaveilua.Ajattelen että haaveilu on osa meidän kaikkien toipumista ja tuossa pihallani istun pian ja juon kupin kahvia.Kanssasi.